Homeroksen Odysseia

Homerosta pidetään runoilijana, jonka uskotaan eläneen noin 700-luvulla eaa. Homeroksen alkuperästä tiedetään vain vähän. Lisää epäilyksiä herättää se, että hänen nimissään kulkevat sekä Odysseia, että Ilias. Molemmat ovat eeppisiä runoelmia, jotka on kirjoitettu muinaiskreikaksi. Kuitenkin uskotaan, että kyseiset teokset ovat syntyneet noin vuosisadan verran erillään. Näin ollen Homeros ei mitä luultavimmin olisi kyennyt niitä itse kirjoittamaan.

Homeros ei todennäköisesti ollut runoilijan oikea nimi, sillä eri ”murteissa” sana homeros tarkoittaa joko panttivankia, sokeaa tai ohjata sokeaa. Näin ollen on epäilty, että runoilija oli joko vanki, orja tai sokea. Jos hän olisi ollut sokea, ei hän luultavasti olisi ollut kykeneväinen kirjoittamaan Odysseiaa tai Iliasta, näin ollen hänellä on saattanut olla apulainen.

Homeroksen Odysseia kertoo Odysseus nimisestä henkilöstä ja hänen kotimatkastaan Troijan sodan jälkeen. Odysseian kotimatka ei suju toivotulla tavalla ja hänen tielleen tulee monia esteitä. Matkalla Ithakaan, joka on Odysseuksen kotikaupunki, hän joutuu seurueineen kykloopin vangiksi. Odysseus on onneksi viisas henkilö ja hän juottaa kykloopin humalaan. Sitten hän puhkaisee tältä silmän ja pakenee eloonjääneiden kanssa vuohien alla roikkuen, jotta kyklooppi ei saisi heitä kiinni. Myös Poseidon haluaa vaikeuttaa Odysseuksen kotimatkaa, sillä tämä on tappanut Poseidonin pojan Polyfemoksen. Lopulta hän kuitenkin onnistuu palaamaan kotiinsa. Täällä hän surmasi vaimonsa kosijat poikansa Telemachoksen avulla.

Kirjan juoni on siis reilusti tiivistettynä se, että Odysseus yrittää palata kotiinsa Troijan sodasta. Paluumatkan aikana saaren asukkaat yrittävät kosia Odysseuksen vaimoa. Odysseus saa vastaansa niin jumalien kuin erilaisten taruolentojenkin vastarinnan. Lopulta hän silti pääsee perille kotiinsa.

Homeroksen Odysseia koostuu 12 000 heksametrisäkeestä, jotka on sittemmin koottu 24 lauluksi, joissa jokaisessa on noin 300-900 runosäettä. Teoksen kieli on homeerista kreikkaa. Suomeksi käännettynäkin tekstissä on pyritty saavuttamaan vanhahtava tuntuma. Osa sanoista ja sanajärjestyksistä ovat hyvinkin erikoisia. 

Homeroksen eepokset ovat vaikuttaneet erittäin laajalti antiikin kreikan kulttuuriin ja sitä kautta koko länsimaiseen kulttuuriin. Odysseiaa voidaan pitää seikkailu- ja fantasiakirjallisuuden esikuvana. Homeros oli hyvin merkittävässä asemassa jo antiikin aikana, sillä häntä mitä luultavimmin pidettiin opettajana ja esikuvana erilaisissa asioissa. Teatterin yhteydessä Odyssian aiheiden ei uskota olleen yhtä suosittuja kuin Iliaksen aiheiden.

Peter Benchley: Tappajahai

Tappajahai on Peter Benchleyn kirjoittama, vuonna 1974 julkaistu romaani. Kirja sijoittuu Yhdysvaltoihin, luultavasti 1970-luvulle. Kirjan pohjalta on myös tehty elokuva, jonka ohajsi Steven Spielberg ja sen ensi-ilta oli vuonna 1975. Elokuvan tunnusmusiikki on vieläkin yksi tunnetuimpia John Williamsin sävellyksiä.

Kirja alkaa yöllisestä tapauksesta, jossa nuori nainen menee uimaan. Rannalla mukana ollut mies sammuu rantahietikolle. Aamulla uimaan mennyttä naista ei löydy mistään. Myöhemmin naisen raadeltu ruumis löytyy uimarannalta vedenrajaan ajautuneena. Kuolinsyyntutkija epäilee uhrin joutuneen hain saaliiksi. Kylän poliisipäällikkö Martin Brody haluaa tämän seurauksena sulkea kylän rannat.

Kylän pormestari ei halua sulkea rantoja pian alkavan turistikauden sekä varsinkin Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivän vuoksi. Turistit ovat Amityn, eli kyseisen kylän pääelinkeino. Pormestaria painostetaan myös muilta tahoilta, jotka ovat sijoittaneet rahaa loma-asuntoihin Amityssa, pitämään rannat auki ja salaamaan tieto haista. Rannat saavat siis pysyä auki. Tämä johtaa vielä kahden uimarin, nuoren pojan ja vanhan miehen, kuolemaan. Kyläläiset sopivat, että hain tappajalle annetaan palkkio. Yhden haita metsästämään lähteneen kalastajan vene ajelehtii vailla matkustajia Amityn edustalla. Näin todetaan, että hai on tappanut taas yhden henkilön.

Lopulta kylästä lähtee kolme henkilöä hieman isommalla veneellä jahtaamaan haita. Yksi heistä kuolee oltuaan vedenalaisessa häkissä. Quint eli hainmetsästäjä sekä Brody lähtevät takaisin rantaan menetettyään kolmannen miehen. Heti seuraavana aamuna he lähtevät taas liikkeelle ja lopulta Brody saa hain tapettua.

Katsoin myös Tappajahai-elokuvan. Elokuva oli juoneltaan hyvin lähellä kirjaa vain muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Kirjan sensurointi:

Kirjaa on sensuroitu joissain Yhdysvaltain osavaltioissa, seksuaalisen sisällön sekä ala-arvoisen kielenkäytön takia. Sensuuria on tapahtunut 1970- ja 1980-luvuilla. Kirja on esimerkiksi poistettu kaikista kouluista Clintonissa, Pohjois-Carolinan osavaltiossa vuonna 1980 kielenkäytön takia. Kirja kiellettiin vain alaikäisiltä lukijoilta, sillä kirjan sisältö ei ollut liian railakasta täysi-ikäisille lukijoille. Mielestäni tämänkaltainen menettely olisi liioittelua nykyaikana, mutta 1980-luvulla käytäntö on varmasti ollut erilainen. Sekä kirja että elokuva sisälsivät vain hyvin vähän seksuaalista sisältöä ja kirosanojakin esiintyi vain muutamassa kohdassa.

Elokuvaa ei tietääkseni ole juurikaan sensuroitu. Se kulkee nykyään ikärajalla K-16, joka on mielestäni ihan sopiva kyseiselle elokuvalle, sillä siinä ei ole mitään lapsille sopimatonta muutamaa veristä kohtausta lukuun otaamatta. Elokuvassa ei näy juurikaan paljasta pintaa tai käsitellä kirjassa mainittua seksuaalista kohtausta. Näin ollen elokuvaa ei tarvitsisikaan sensuroida.

Mielestäni sekä elokuva että kirja olivat hyvin neutraaleja, joten hirveästi en saanut tähän kirjoitettua niiden sensuroimisesta, sillä sitä ei oikeastaan edes muutamien tapausten lisäksi ole tapahtunut.

Haiku


Minä tahdon sen

Auton tulipunaisen

nyt vain haaveilen

Palindromiruno


Tunisian imaami nai sinut.

Sattumia

Ikkunasta pudonnut eukko

Mielestäni kohtaus oli kohtuullisen hyvin toteutettu, sillä se oli helposti ymmärrettävissä. Se oli selkeä ja yksinkertaisesti esitetty. Itse en tajunnut esityksen jujua, enkä pitänyt sitä kovin mielenkiintoisena, mutta ajattelin että voisin tehdä esitelmäni siitä. 

Kom-teatterissa oli ikkuna, joka oli kuvattu ikään kuin talon sisäpuolelta. Sitten eukko meni tähyilemään ikkunasta ja tiputtautui alas. Sitten seuraava eukko tuli ja teki saman. Muistaakseni eukot istuivat ikkunalaudalle ja tiputtautuivat sitten. Tämä ei mielestäni ollut kovin uskottavaa, sillä jos ikkunasta tähyilee ulos, mitä luultavimmin tippuisi pää edellä ulos.

Jos itse joutuisin toteuttamaan kohtauksen, tekisin sen jotakuinkin samoin. Haluaisin kuvata tapahtumaa sisältä päin. Haluaisin tehdä vain yhden muutoksen. Muuttaisin eukkojen putoamistapaa. Haluaisin, että he tähyilisivät alas ottaen tukea ikkunalaudasta ja sitten tippuisivat alas pää edellä. Tämä tekisi siitä uskottavamman näköistä. 

Novelli

Abdul voitti köyhyytensä murtautumalla Fort Knoxiin


Sika meni teuratamolle. Tuli rauhallisena pois.

Sarjakuvablogi

Mämmilä

Mämmilä on Suomalaisen Tarmo Koiviston piirtämä sarjakuva. Se ilmestyi säännöllisesti vuosina 1976–1996. Vuosina 1976–1983 se ilmestyi Suomen sanomassa ja Me-lehdessä. 1983–1996 se ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Tarmo Koivisto on yksi tunnetuimmista suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Hän syntyi 3.7.1948 Orivedellä. Hän on voittanut erilaisia palkintoja, kuten Puupäähatun sekä Oriveden kaupungin kulttuuripalkinnon. Mämmilästä on tehty useita eri albumeja. 

Albumi Kiinalainen juttu ilmestyi vuonna 2008 ja sen julkaisi Otava. Sarjakuvan tekemisessä Tarmoa on auttanut hänen poikansa Topi, sekä graafikko Hannu Virtanen.

Sarjakuva kertoo Mämmilästä, joka on kuvitteellinen suomalainen kunta. Mämmilä – kiinalainen juttu kertoo Kiinalaisista, jotka haluavat ostaa Roboprogin osakkeita, sillä he kiinnostuvat yhtiön korkeatasoisesta teknologiasta. Bisneskauppa käy kuumana, mutta sarjakuvassa kuvaillaan myös Mämmilän arkea. Roboprog työllistää monia alueella, joten siitä ei haluta luopua.

Petteri Putman on Roboprog OY:n markkinointipäällikkö. Hän oli Atte Syjäsen kämppäkaveri opiskeluaikoinaan. Hänellä on mustat hiukset ja silmälasit. Atte Syrjänen on Roboprog OY:n toimitusjohtaja. Hänellä on vaaleat hiukset ja hän pukeutuu siististi, tämä johtuu varmasti hänen työpaikastaan. Syrjäsellä on veli nimeltä Pekka. Hän pyörittää autokorjaamoa.

Sarjakuvan miljöö on hyvin piirretty. Se on aika yksityiskohtaista ja värit ovat hyvin kirkkaita. Kuvista ei kuitenkaan löydy paljoa ylimääräisiä asioita, kuten tarpeettomia esineitä.

Sarjakuva kyseenalaistaa maailman rakennemuutoksia ja luo katsauksen kansojen historioihin. Sarjakuva ottaa myös kantaa erilaisiin epäkohtiin historiassa, kuten myös nykypäivänä.